Nizza 2012

Mahtava parin viikon matka Etelä-Ranskaan on takana. Ensi kosketus Ranskaan tapahtui tämän vuoden toukokuussa, kun olimme miehen kanssa Pariisissa 4 päivää juhlistamassa 15 vuotishääpäiväämme. Pariisin matka antoi kipinän tutustua paremmin Ranskaan.
Lentomme lähti heinäkuisena sunnuntai-iltana kohti Nizzaa. Asuntomme avaimet oli pakattu huolella mukaan, oli jännittävää mennä omilla avaimilla lomakotiimme. Lomakotimme vuokrasimme mukavalta suomalaispariskunnalta, joka itse käytti asuntoa muina aikoina, kuin kesäisin.

Perille saavuimme kahdeksan aikoihin illalla, sää oli synkeähkö ja ukkonenkin jyrisi. Hiukan synkeän kuvan Nizza meille alkuun antoi. Mutta toista oli seuraavana aamuna, aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja lämpö oli Suomen viileän kesän jälkeen aivan ihanaa.

Nizzan ranta

Nizzan ranta on pikkukiveä. Meille se sopi oikein hyvin, eipähän hiekkaa ollut joka paikassa.

 

Heinä- ja elokuu ovat parasta loma-aikaa Ranskan Rivieralla ja rannalla auringonpalvojia riittää. Pitkältä rannalta löytyy yleisiä rantoja, joilta löytyy kuitenkin suihkut ja vessat sekä maksullisia rantoja, joilta aurinkopetien ja -varjojen lisäksi saa juomaa ja ruokaa. Meille yleiset rannat riittivät mainiosti, emme kuitenkaan koko päivää rannalla jaksaneet viettää. Yllättävän nopeasti aika kuitenkin rannalla vierähti, oli niin paljon kaikkea katseltavaa ja kuunneltavaa. Maksullisten rantojen päivämaksu oli noin 14 euroa henkilöltä.

Yleinen ranta

Maksullinen ranta

Monaco ja Monte Carlo

Monacoon ja Monte Carloon matkustimme bussilla. Olimme henkisesti varautuneet loma-ajan tupaten täysiin busseihin. Monacon bussin numero on 100 ja ne lähtevät Opéra Vieille Villen raitiovaunupysäkin lähistöltä ja toden totta matka maksaa euron. Lähdimme noin kello 11 ja lähtijöitä oli paljon. Pääsimme bussiin ja saimme jopa istumapaikat. Bussin kanssa tuli kuitenkin jotain ongelmia ja jouduimme kaikki vaihtamaan bussia. Meille jäi seisomapaikat, niin myös monelle muulle. Ennen Monacoon saapumista olimme jo kaikki kolme saaneet istumapaikat. Onneksi bussissa oli ilmastointi, eikä seisten matkustaminenkaan ollut pahemmin ahdistavaa.

Monacossa jäimme pois bussista heti pitkän tunnelin jälkeen. Halusimme ensin käydä vanhassa Monacossa, Monaco-Villessa. Monaco-Ville sijaitsee Le Rocher kalliolla ja sinne pääsee joko kävellen pitkää ja jyrkkää katua tai hissillä. Me kävelimme, emmekä edes hissiä nähneet. Ruhtinaanlinna (Palais Princier) on kallion länsipäässä. Grimaldin suku on rakentanut linnan jo vuonna 1215, 1600-luvulla siitä muokattiin nykyinen tyylikäs palatsi. Aukiolla palatsin edessä päivystävät tyylikkäissä univormuissaan kaartilaiset, vahdinvaihtoseremoniat tapahtuvat päivittäin puolen päivän aikoihin. Monaco-Villessa on myös katedraali, josta löytyy kaikkien Monacon ruhtinaiden haudat. Muuten vanhassa kaupungissa oli sieviä, pastellinvärisiä taloja, kapeita kujia ja ravintoloita.

Näkymä satamasta, kuva otettu ylhäältä Monaco-Villen kalliolta



Palaís Princier

Ruhtinas Rainerin hauta katedraalissa

Seuraavaksi suuntasimme kohti satamaa katselemaan huvijahteja. Tai en tiedä, mikä näille laivoille olisi oikea sana. Ne olivat valtavia paatteja ja niitä oli paljon. Henkilökunta hyöri pesemässä ja luuttuamassa kansia ja ikkunoita. Muutaman paatin kannella istuskeli ihmisiä drinkit käsissä. Leppoisaa lomailua. Viime kesänä Hvarin saarella Kroatiassa näimme myös näitä luksusveneitä, mutta siellä ei ollut näitä niin paljon.

Monte Carlo on Monacon uusi alue rinteessä rannan läheisyydessä. Monte Carlo on Monacon kasinokortteli. Siellä on ravintoloita, luksushotelleja, yökerhoja, merkkikauppoja, ooppera ja teatteri. Näiden lomiin on rakennettu hyvin hoidettuja, siistejä puistoja. Kaiken keskuksena on Casino.Kasinon vieressä sijaitsee kuuluisa Hotel de Paris, tämän eteen pysähteli kuljettajien ajamia luksusautoja, autoista siirtyi hotellin uumeniin sivuilleen vilkuilematta, tyylikästä väkeä, jota ympäristössä pyörivät tavikset koettivat tunnistaa, olisiko joku julkkis? 

Palasimme Monacosta takaisin Nizzaan junalla. Ei minkäänlaista ruuhkaa. Junalla liikkuminen on hiukan bussilla liikkumista kalliimpaa. Olisiko ollut 4 euroa per henkilö, matka-aika junalla oli vajaa puoli tuntia.

 

Ruoka

Koska meillä oli toimiva lomakoti, jonka keittiöstä löytyi kaikki tarvittava, laitoimme itse ruokaa loman aikana. Olimme jo etukäteen päättäneet, ettemme käy joka ilta ulkona syömässä, vaan kokkaamme myös itse. Aamuisin haimme lähileipomosta croisantit sekä pari patonkia. Suosikkimme oli paguette au lin. Lomakotimme edustalla oli, maanantaita lukuun ottamatta, vihannestori aamupäivisin. Ihanat provencen tomaatit, kesäkurpitsat, munakoisot, yrtit, hedelmät...olivat heti oven edessä.

Iltaisin poikkesimme usein lähellä olevaan jäätelöbaariin. Vanhassa kaupungissa oli jäätelöbaari, jossa oli lähemmäs 100 eri jäätelölaatua. Erikoisimmat maut olivat olut, musta oliivi, mojito, laventeli, jasmin.

Etukäteen olin päättänyt, että minun pitää ehdottomasti maistaa Nizzan salaattia. Olin alkukesästä tehnyt itse tätä klassikkosalaattia ja perheen mielestä se oli loistavaa. Yllätyksekseni paikallisessa salaatissa ei ollut lainkaan perunaa, kuten itse olin jonkin ohjeen mukaan laittanut. Ihanaa, nyt olen suosikkini Caesar-salaatin rinnalle löytänyt toisen hyvän salaatin.

Bouillabaisse oli toinen etukäteen päätetty ruokalaji. Hiukan hankalaa syödä, mutta tosi maukasta. Täytyy yrittää joskus kotona. Kirjan Makumatkailijan Provence mukaan äyriäiset, kalat, rouille ja kasvikset tarjoillaan erikseen. Ja että, aitoon bouillabaiseen kalat paloitellaan pöydässä asiakkaan silmien edessä.

Etelä-Ranskassa kannattaa syödä äyriäisiä ja kalaa, ovat aivan varmasti edullisempia kuin Suomessa. Äyriäisten ystävinä söimmekin lähestulkoon ainoastaan merenherkkuja.

Yksi tosi hyvä ruoka oli ankkaa hunaja- ja timjamikastikkeessa, nam, nam.

Moneen kertaa yritimme päästä maistamaan soccaa. Socca on ollut aikojen alusta työläisten varhaisaamun välipala. Se on kikherneistä ja oliiviöljystä valmistettu pannukakku, joka paistetaan kuparipannulla avotulen päällä tai uunissa. Yhden kerran osuimme oikeaan aikaan paikalle läheiseen La Socca myymälään ja saimme soccamme. Oli jännittävää odottaa, mitä saisimme, kun ei ollut etukäteen hajuakaan. Pannukakkua, kikherneiden maun erotti, sormin syötiin. Täyttävää. Kannattaa maistaa.

Italia-päivänämme söimme tietysti pizzaa.

Cannes

Cannesiin matkustimme junalla, junamatka oli noin 7 euroa suuntaansa, en tiedä olisiko meno-paluu ollut edullisempi, mutta emme olleet vielä varmoja palaisimmeko junalla vai bussilla. Cannesissa on yksi harvoja Rivieran pitkiä hiekkarantoja, suurin osa rannasta on kuitenkin maksullista, molemmissa reunoissa on yleiset alueet.

Cannesin vanhasta kaupungista olisi ollut kuuleman mukaan hienot merinäkymät, mutta jotenkin unohdimme sen kokonaan. Pyörimme päivän Boulevard de la Croisettella ja sen läheisyydessä. La Croisette on Cannesin kaunis palmujen reunustama rantabulevardi. Toisella puolella upean turkoosi meri ja toisella puolella kauniita luksushotelleja, kuten Carlton.

Palais des Festivals et des Congrès rakennuksen edessä olevan aukion, allée des Starsin, betoniin on painettu filmitähtien käden jälkiä.

Ventimiglia, Italia

Eräänä päivänä hyppäsimme jälleen junaan ja suuntasimme kohti Italiaa. 45 minuuttia junalla ja olimme Italian puolella, Ventimiglian kaupungissa. Kaunis pikkukaupunki, hiukan edullisempaa kuin Ranskan puolella.

Cagnes-Sur-Mer

Cagnes-Sur-Merin kaupungissa kävimme raveissa. Kesäaikana raveja tai laukkakisoja järjestetään useita kertoja viikossa. Olisimme halunneet mennä laukkakisoihin, mutta meille sopivana päivänä olivat ravit.
Hippodrome sijaitsee todella kauniilla paikalla meren äärellä. Rautatieasemalta on parin kilometrin kävely hippodromelle. Cagnes-Sur-Merin rata on koko Ranskan Rivieran kuuluisin rata.

Toiveena olisi jälleen ensi kesänä matkustaa Nizzaan, ja jos vain mahdollista haluaisin viettää siellä koko lomakuukauden. Paljon nähtävää jäi! Nyt syksyllä on tarkoitukseni mennä Työväenopistoon opiskelemaan ranskan alkeita. Niillä muutamilla sanoilla, jotka nyt osaan olen pärjännyt oikein hyvin ja keskustelu on saatu käyntiin. Ilmeisesti lausumisessani on kuitenkin hiukan parantamisen varaa, koska monesti innokkaat keskustelun avaukseni ja tervehdykseni ovat saaneet hymyn vastapuolen huulille.

Matkavinkkejä:

Hyviä kirjoja matkalla olivat Näe ja koe Provence ja Makumatkailijan Provence.

Käytän paljon Clarinsin ja Lancomen tuotteita, ja totesin että, ostokset kannattaa tehdä Nizzan lentokentältä. Esimerkiksi, Clarinsin Pure Melt Cleansing Gel with Marula Oil, maksaa Nizzan kentällä 21 euroa, kun se Suomessa on yli 30 euroa. Samoin Lancomen kasvovesi (se vaaleanpunainen) 400 ml maksaa 29 euroa kentällä, Suomessa 200 ml maksaa yli 30 euroa.

p.s. kannattaa lukea myös tuoreempi Nizza 2013 kirjotelma! Sekä VeloBleu kaupunkipyörän vuokrauksesta lyhyt juttu.


Kaikenlaiset kommentit ja kysymykset ilahduttavat kirjoittajaa!